Mikael

Sä tiesit kaiken kaikesta; leffoista, kirjoista.
Sua haltioituneena kuuntelin.
Sä nauroit ja sulle hymyiltiin; kaikki rakastui hovinarriin.
Vaikka siipirikkona lensitkin.

Joku kaunis päivä kaikki tulee takaisin. Sun isäpuoli sanoi niin.

Sä tunsit parhaat tytöt, parhaat kaupungin ja koulunkin.
Olit niiden neitsytmatka, joululahja, nallemaskotti.
Sä tunsit rokkitähdet, AD:t Rööperin ja itsekin,
olit melkein voittamaton poika.
Sun tuhmat runot muistetaan.
Ne tulee mun uniin taas.

Sä pidit kirjaa kaikista, sun valloituksista.
Osasit enkelit kaikki pudottaa.
Joka vedonlyönnin hävisin, sut silti hiljaa hyväksyin.
Salaisuudet kerroit vain minulle.

Ei koskaan sanoja tarvittu me vaikka leffoissa niin, eri kohdissa itkettiin.

Sä tunsit parhaat tytöt, parhaat kaupungin ja koulunkin.
Olit niiden neitsytmatka, joululahja, nallemaskotti.
Sä tunsit rokkitähdet, AD:t Rööperin ja itsekin,
olit melkein voittamaton poika.
Sun tuhmat runot muistetaan.
Ne tulee mun uniin taas.

Otit aina kympit kokeista, ja plussan yhdestä.
Kai joku käänsi liikaa sun sivuja.

Valon tunnelinpäässä sä silloin kai huomasit.
Kun sen käenpesän yli lensit.