Routainen Maa

Kakstoista vuotta täytin
Isä poltti puisen veturin
Se saunan pesään tuhkattiin

Ei ollut aikaa kyyneliin
Isä sanoi: Kestä se kuin mies

Ja vaikkei juuret yllä pohjaan
Ne kiinni jää tähän maahan routaiseen
Eikä kukaan toinen mua ohjaa
Itse pääni lyön kiveen harmaaseen

Veli palas armeijasta
Korpin jämät tuliaisinaan
Aita liian matala
Ei tullut ristii aukista
Isä näytti omansa

Äiti ei aina jaksa
Joskus on hiljaa viikkoja
Lääkärit ne puhuu vaan
Se tekee sitä tahallaan
Täti saattoi sen sairaalaan

Ja vaikkei juuret yllä pohjaan
Ne kiinni jää tähän maahan routaiseen
Eikä kukaan toinen mua ohjaa
Itse pääni lyön kiveen harmaaseen

Ja vaikkei juuret yllä pohjaan

Ja vaikkei juuret yllä pohjaan
Ne kiinni jää tähän maahan routaiseen
Eikä kukaan toinen mua ohjaa
Itse pääni lyön kiveen harmaaseen

Ja vaikkei juuret yllä pohjaan
Ne kiinni jää tähän maahan routaiseen
Eikä kukaan toinen mua ohjaa
Itse pääni lyön kiveen harmaaseen

Rotina Maa

Doze anos
O pai queimou uma locomotiva de madeira
Foi incinerado no ninho da sauna

Não houve tempo para lágrimas
Papai disse: Tome como um homem

E mesmo que suas raízes não estejam no fundo
Eles alcançam este chão gelado
E ninguém mais controla
Eu mesmo acertei a pedra em cinza

Irmão Palas do exército
O cadáver está chegando
Me ajude muito baixo
Não houve cruz aberto
Pai parecia o próprio

Mamãe nem sempre é boa
Às vezes há semanas quietas
Os médicos falam sobre eles
Deliberadamente faz
Tia trouxe para o hospital

E mesmo que suas raízes não estejam no fundo
Eles alcançam este chão gelado
E ninguém mais controla
Eu mesmo acertei a pedra em cinza

E mesmo que suas raízes não estejam no fundo

E mesmo que suas raízes não estejam no fundo
Eles alcançam este chão gelado
E ninguém mais controla
Eu mesmo acertei a pedra em cinza

E mesmo que suas raízes não estejam no fundo
Eles alcançam este chão gelado
E ninguém mais controla
Eu mesmo acertei a pedra em cinza

Composição: Heikki Mustonen